Arkkiatri Otto Hjeltin talosta löytyi valokuva vuodelta 1871, joka oli perheen viimeinen vuosi Pohjoisrannassa. Seuraavana vuonna muutettiin Tuusulan Lepolaan ”pois Helsingin käärmeenpesästä”, kuten Otto ja Yolanda asian ilmaisivat. Pohjoisrannassa asuttiin siis yhdeksän vuoden ajan.
Tässä valokuvassa Pohjoisrannan kaikki rakennukset olivat vielä puutaloja. Ensimmäinen kivitalo, Donnerska huset naapurissa, valmistui vuonna 1890. Neljä vuotta aikaisemmin valmistunut Uspenskin katedraali hallitsee näkymiä. Katajanokan makasiinit ovat vielä rakenteilla.
Oton lapsista Hanna oli ainoa kotoaan muuttanut. Oton, Yolandan ja heidän seitsemän lapsensa lisäksi samassa taloudessa asuivat mamselli Emma Nyberg (”Tant Emma”), piiat Amanda Gumberg, Mathilda ja Josefina Handolin ja Lena Lauren sekä renki Juho Kemppanen. Alivuokralaisia olivat Oton appi everstiluutnantti Carl Johan Thuneberg ja hänen piikansa Henrika Blomqvist sekä asessorin leski Henriette Ekelund ja hänen piikansa Anna Arppiainen.
(Kuva: Eugen Hoffers 1871, Norra Quain från Elisabethtorget, Vyer af Helsingfors-sarjasta. HKM)
Uutena vuotena 1900 frakkiin pukeutunut Yliopiston rehtori Edvard Hjelt avasi arvovaltaisten vieraitten läsnä ollessa mystisen, kolmella lukolla suljetun puisen arkun. Arkku oli ollut yliopiston hallussa jo Turun ajoilta vuodesta 1817, mutta sen kanteen oli kirjoitettu, että sen saa avata vasta vuonna 1900. Lue arkun tarina tästä.
Porthanin kuoltua piispa Tengström sulki Aurora-veljien salaiset paperit kolmella lukolla mystiseen arkkuun, joka saataisiin avata vasta vuonna 1900. Heti tammikuun alussa 1900 riensi Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston rehtori Edvard Hjelt frakkiin pukeutuneena murtamaan arkun auki. Kyseessä oli suuri mediatapahtuma, jota maan lehdistö oli todistamassa. Mitään kovin ihmeellistä arkusta ei kuitenkaan löytynyt, kuten muun muassa Kaleva pettyneenä raportoi 9.1.1900. Aurora-seura piti salaisuutensa, emmekä tiedä sen kaikkia jäseniäkään.