keskiviikko 13. lokakuuta 2021

Pohjoisranta 14

 


   Arkkiatri Otto Hjeltin talosta löytyi valokuva vuodelta 1871, joka oli perheen viimeinen vuosi Pohjoisrannassa. Seuraavana vuonna muutettiin Tuusulan Lepolaan ”pois Helsingin käärmeenpesästä”, kuten Otto ja Yolanda asian ilmaisivat. Pohjoisrannassa asuttiin siis yhdeksän vuoden ajan.

   Tässä valokuvassa Pohjoisrannan kaikki rakennukset olivat vielä puutaloja. Ensimmäinen kivitalo, Donnerska huset naapurissa, valmistui vuonna 1890. Neljä vuotta aikaisemmin valmistunut Uspenskin katedraali hallitsee näkymiä. Katajanokan makasiinit ovat vielä rakenteilla.

   Oton lapsista Hanna oli ainoa kotoaan muuttanut. Oton, Yolandan ja heidän seitsemän lapsensa lisäksi samassa taloudessa asuivat mamselli Emma Nyberg (”Tant Emma”), piiat Amanda Gumberg, Mathilda ja Josefina Handolin ja Lena Lauren sekä renki Juho Kemppanen. Alivuokralaisia olivat Oton appi everstiluutnantti Carl Johan Thuneberg ja hänen piikansa Henrika Blomqvist sekä asessorin leski Henriette Ekelund ja hänen piikansa Anna Arppiainen.


(Kuva: Eugen Hoffers 1871, Norra Quain från Elisabethtorget, Vyer af Helsingfors-sarjasta. HKM)

tiistai 5. tammikuuta 2021

Porthanin arkku

 



   Uutena vuotena 1900 frakkiin pukeutunut Yliopiston rehtori Edvard Hjelt avasi arvovaltaisten vieraitten läsnä ollessa mystisen, kolmella lukolla suljetun puisen arkun. Arkku oli ollut yliopiston hallussa jo Turun ajoilta vuodesta 1817, mutta sen kanteen oli kirjoitettu, että sen saa avata vasta vuonna 1900. Lue arkun tarina tästä

   Porthanin kuoltua piispa Tengström sulki Aurora-veljien salaiset paperit kolmella lukolla mystiseen arkkuun, joka saataisiin avata vasta vuonna 1900. Heti tammikuun alussa 1900 riensi Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston rehtori Edvard Hjelt frakkiin pukeutuneena murtamaan arkun auki. Kyseessä oli suuri mediatapahtuma, jota maan lehdistö oli todistamassa. Mitään kovin ihmeellistä arkusta ei kuitenkaan löytynyt, kuten muun muassa Kaleva pettyneenä raportoi 9.1.1900. Aurora-seura piti salaisuutensa, emmekä tiedä sen kaikkia jäseniäkään.

lauantai 1. elokuuta 2020

Beduiinein teltti

 Hjelt-nimeä on hankala vääntää loppusoinnilliseen runomuotoon. Lauantaiseuran illanviettoon 4.2.1916 sellainen temppu kuitenkin tehtiin Arthur Hjeltin Palestiinan tutkimusmatkojen kunniaksi:

”Virkaveljemme tää Jeltti
On nähnyt miten beduiinein teltti
Raketaan ylös ja myös puretaan
Ja miten idän mailla suretaan.”


maanantai 15. kesäkuuta 2020

Lapin tuomari



   Alajärveläissyntyinen Karl Johan Hjelt (1843 – 1909) toimi Suur-Sodankylän tuomiokunnan tuomarina vuosina 1881 – 1885. Hjelt oli oleskellut Lapissa vasta lyhyen ajan, mutta hän oli silti ehtinyt tutustua paikalliseen väestöön ja voittaa heidän luottamuksensa. Sodankylän polaariaseman tutkijat olivat odottaneet talvikäräjien aikaa, jolloin tutustuminen tuomari Hjeltiin ja kirkonkylään tuleva väki toisivat vaihtelua yksitoikkoiseen elämään. Hjelt kutsuttiin vierailulle polaariasemalle ja hän teki tutkijoihin ilmeisesti suuren vaikutuksen, sillä hänelle lahjoitettiin myöhemmin kokoelma polaariretkikuntalaisten ottamia mielenkiintoisia valokuvia 1880-luvun Lapista. 
(ks. tästä). 

   Ylläolevassa kuvassa Sodankylän polaariaseman tutkijat ovat puolestaan vierailulla Kittilässä tuomari Hjeltin virkatalolla. Tuomari itse istuu ahkiossa, hänen takanaan puoliso Johanna Hjelt (Reinius) ja 8-vuotias tytär Ester Tyra Hjelt (myöh. Niemi). 

perjantai 15. toukokuuta 2020

Sukukokous 1942

   Vuoden 1942 sukukokouksen valokuvasta (ks. tästä) on melko moni henkilö tunnistamatta. Lisäksi on tiedossa paikalla olleitten neljän henkilön nimet, joita en tunnista kuvasta. Pystytkö auttamaan? Suku oli kokoontunut juhlimaan Vera Hjeltin 85-vuotisjuhlia 13.8.1942. Kuvasta huomaa, että elettiin sotavuosia; nuoria miehiä ei kuvassa juuri näy eivätkä asepukuiset miehet olleet ammatisotilaita vaan reserviläisiä. Ainakin yksi paikalla olleista on edelleen elossa.

keskiviikko 15. huhtikuuta 2020

Afrikasta Turkuun


   Netistä löytyy työkalu, joka piirtää kartalle Y-haploryhmän polun läpi vuosituhansien. Tässä Suomen Hjelt-sukuyhteisön muinaisten esi-isien reitti Afrikasta Suomen Turkuun.😉   (ks. tästä
Hjelt-sukuyhteisön miehet ovat tunnistettavissa vain heillä esiintyvällä haploryhmällä R1b-BY3280. 

lauantai 28. maaliskuuta 2020

Tuusulan kulttuuripolku

   

   Tuusulanjärven maisemiin ja kulttuurihistoriaan voi tutustua ulkoilemalla. Aholan, Ainolan ja Suvirannan lähistöllä kiertää n. 2,5 km pituinen kulttuuripolku, josta saa tietoa seudun kohteista ja entisistä asukkaista. Yksi opastekyltein varustetuista rasteista on Lepola. Kyltiltä on vain n. 250 metrin matka Seurakuntaopiston puiston läpi Tuusulanjärven rannalla sijaitsevalle Yolandan Hjeltin hiljentymispaikalle.