lauantai 1. elokuuta 2020

Beduiinein teltti

 Hjelt-nimeä on hankala vääntää loppusoinnilliseen runomuotoon. Lauantaiseuran illanviettoon 4.2.1916 sellainen temppu kuitenkin tehtiin Arthur Hjeltin Palestiinan tutkimusmatkojen kunniaksi:

”Virkaveljemme tää Jeltti
On nähnyt miten beduiinein teltti
Raketaan ylös ja myös puretaan
Ja miten idän mailla suretaan.”


maanantai 15. kesäkuuta 2020

Lapin tuomari



   Alajärveläissyntyinen Karl Johan Hjelt (1843 – 1909) toimi Suur-Sodankylän tuomiokunnan tuomarina vuosina 1881 – 1885. Hjelt oli oleskellut Lapissa vasta lyhyen ajan, mutta hän oli silti ehtinyt tutustua paikalliseen väestöön ja voittaa heidän luottamuksensa. Sodankylän polaariaseman tutkijat olivat odottaneet talvikäräjien aikaa, jolloin tutustuminen tuomari Hjeltiin ja kirkonkylään tuleva väki toisivat vaihtelua yksitoikkoiseen elämään. Hjelt kutsuttiin vierailulle polaariasemalle ja hän teki tutkijoihin ilmeisesti suuren vaikutuksen, sillä hänelle lahjoitettiin myöhemmin kokoelma polaariretkikuntalaisten ottamia mielenkiintoisia valokuvia 1880-luvun Lapista. 
(ks. tästä). 

   Ylläolevassa kuvassa Sodankylän polaariaseman tutkijat ovat puolestaan vierailulla Kittilässä tuomari Hjeltin virkatalolla. Tuomari itse istuu ahkiossa, hänen takanaan puoliso Johanna Hjelt (Reinius) ja 8-vuotias tytär Ester Tyra Hjelt (myöh. Niemi). 

perjantai 15. toukokuuta 2020

Sukukokous 1942

   Vuoden 1942 sukukokouksen valokuvasta (ks. tästä) on melko moni henkilö tunnistamatta. Lisäksi on tiedossa paikalla olleitten neljän henkilön nimet, joita en tunnista kuvasta. Pystytkö auttamaan? Suku oli kokoontunut juhlimaan Vera Hjeltin 85-vuotisjuhlia 13.8.1942. Kuvasta huomaa, että elettiin sotavuosia; nuoria miehiä ei kuvassa juuri näy eivätkä asepukuiset miehet olleet ammatisotilaita vaan reserviläisiä. Ainakin yksi paikalla olleista on edelleen elossa.

keskiviikko 15. huhtikuuta 2020

Afrikasta Turkuun


   Netistä löytyy työkalu, joka piirtää kartalle Y-haploryhmän polun läpi vuosituhansien. Tässä Suomen Hjelt-sukuyhteisön muinaisten esi-isien reitti Afrikasta Suomen Turkuun.😉   (ks. tästä
Hjelt-sukuyhteisön miehet ovat tunnistettavissa vain heillä esiintyvällä haploryhmällä R1b-BY3280. 

lauantai 28. maaliskuuta 2020

Tuusulan kulttuuripolku

   

   Tuusulanjärven maisemiin ja kulttuurihistoriaan voi tutustua ulkoilemalla. Aholan, Ainolan ja Suvirannan lähistöllä kiertää n. 2,5 km pituinen kulttuuripolku, josta saa tietoa seudun kohteista ja entisistä asukkaista. Yksi opastekyltein varustetuista rasteista on Lepola. Kyltiltä on vain n. 250 metrin matka Seurakuntaopiston puiston läpi Tuusulanjärven rannalla sijaitsevalle Yolandan Hjeltin hiljentymispaikalle.




torstai 20. helmikuuta 2020

Wittfoothin kello



   Jokin aika sitten kirjoitin Wittfoothin kellosta, että sen lahjoitti 1600-luvulla Jochim Wittfoothin puoliso Margareta Bugenhagen Turun hospitaalikirkolle. Margareta oli luvannut lahjoittaa kellon sille kirkolle, joka olisi lähinnä sitä kohtaa, jossa hän astuisi maihin vuonna 1647 palatessaan Lyypekistä Turkuun.
Nyt tuli kuitenkin vastaan valokuva kyseisestä kellosta ja siihen valettu teksti poikkeaa edellisestä tarinasta. Kellon onkin lahjoittanut Margaretan poika, kauppias Kristian Wittfooth vuonna 1723. 


   Välttämättä tässä ei ole ristiriitaa. Voihan olla, että Margareta on säätänyt kellosta testamentissaan, ja kelloa on alettu valmistaa vasta hänen kuolemansa jälkeen 1694. Kellon valmistuminen on voinut viedä aikaa; ensin olivat 1690-luvun nälkävuodet, sitten vuoden 1711 ruttoepidemia, jonka jälkeen vuonna 1713 koko Turun säätyläisväki lähti isovihaa pakoon Tukholmaan aina vuoteen 1722 saakka. Ainakin kellon valamisaika 1723 Tukholmassa sopii hyvin tällaiseen aikatauluun. Niin tai näin, kuitenkin edelleen pitää paikkansa, että Wittfoothin kello on Turun tuomiokirkon kuudesta kellosta vanhin.
Kellon kylkeen valettu teksti:

DENNA KLOCKA ÄR FÖRÄHRT
AF SAHL: HR. HANDELSMANNEN
CRISTIAN WITTFOOTH. TILL
ÅBO HOSPITALS KYRCKIA. SOM I
STOCKHOLM BLEF GIUTEN. AF MR.
ERIC NÄSMAN. ANNO 1723.

ja

WACKA UPP TU SOM SOFVER OCH
STATT UPP IFRÅN THE DÖDA SÅ
WARDERT CHRISTUS TIG UPPLY-
SANDE. 


   Turun hospitaalikirkosta kello siirrettiin Puolalanmäen palotorniin. Tuomiokirkon kellot tuhoutuivat Turun palossa vuonna 1827 ja Wittfoothin kello ripustettiin kirkon korjauksen ajaksi Vartiovuorenmäelle rakennettuun väliaikaiseen kellotapuliin ja siirrettiin sieltä myöhemmin Tuomiokirkon torniin. Vuodet 1939-67 kello oli lainassa Turun Ylösnousemuskappelin kellotapulissa, kunnes se vuonna 1971 palautettiin tuomiokirkkoon.
(Riikka Kaisti, Turun tuomiokirkko. Rakkaudella rakennettu, 2017.)