Wittfoothin kello

   Jokin aika sitten kirjoitin Wittfoothin kellosta, että sen lahjoitti 1600-luvulla Jochim Wittfoothin puoliso Margareta Bugenhagen Turun hospitaalikirkolle. Margareta oli luvannut lahjoittaa kellon sille kirkolle, joka olisi lähinnä sitä kohtaa, jossa hän astuisi maihin vuonna 1647 palatessaan Lyypekistä Turkuun.
Nyt tuli kuitenkin vastaan valokuva kyseisestä kellosta ja siihen valettu teksti poikkeaa edellisestä tarinasta. Kellon onkin lahjoittanut Margaretan poika, kauppias Kristian Wittfooth vuonna 1723. 

   Välttämättä tässä ei ole ristiriitaa. Voihan olla, että Margareta on säätänyt kellosta testamentissaan, ja kelloa on alettu valmistaa vasta hänen kuolemansa jälkeen 1694. Kellon valmistuminen on voinut viedä aikaa; ensin olivat 1690-luvun nälkävuodet, sitten vuoden 1711 ruttoepidemia, jonka jälkeen vuonna 1713 koko Turun säätyläisväki lähti isovihaa pakoon Tukholmaan aina vuoteen 1722 saakka. Ainakin kellon valamisaika 1723 Tukholmassa sopii hyvin tällaiseen aikatauluun. Niin tai näin, kuitenkin edelleen pitää paikkansa, että Wittfoothin kello on Turun tuomiokirkon kuudesta kellosta vanhin.
Kellon kylkeen valettu teksti:

DENNA KLOCKA ÄR FÖRÄHRT
AF SAHL: HR. HANDELSMANNEN
CRISTIAN WITTFOOTH. TILL
ÅBO HOSPITALS KYRCKIA. SOM I
STOCKHOLM BLEF GIUTEN. AF MR.
ERIC NÄSMAN. ANNO 1723.

ja

WACKA UPP TU SOM SOFVER OCH
STATT UPP IFRÅN THE DÖDA SÅ
WARDERT CHRISTUS TIG UPPLY-
SANDE. 

   Turun hospitaalikirkosta kello siirrettiin Puolalanmäen palotorniin. Tuomiokirkon kellot tuhoutuivat Turun palossa vuonna 1827 ja Wittfoothin kello ripustettiin kirkon korjauksen ajaksi Vartiovuorenmäelle rakennettuun väliaikaiseen kellotapuliin ja siirrettiin sieltä myöhemmin Tuomiokirkon torniin. Vuodet 1939-67 kello oli lainassa Turun Ylösnousemuskappelin kellotapulissa, kunnes se vuonna 1971 palautettiin tuomiokirkkoon.
(Riikka Kaisti, Turun tuomiokirkko. Rakkaudella rakennettu, 2017.)