Anna Perälän kirjat

 

  

    Christian Ludvig Hjeltin jälkeläinen Anna Perälä julkaisi vuonna 2019 esi-isästään tietokirjan ”Tilanomistaja kirja-alalla: Christian Ludvig Hjelt kirjanpainajana, kustantajana ja kirjakauppiaana 1823-1849”. Se on syvällinen tutkimus Christian Ludvig Hjeltin merkityksestä suomalaisen kirjapainotaidon ja kustannusalan kehityksessä 1800-luvun alkupuolella.

   Hiljattain Anna Perälä julkaisi samaan teemaan liittyen kirjan ”Boktryckarnas ädla konst. Persondikter 1605-1764”. Kirjanpainajista laadittujen henkilörunojen kautta kirja avaa uuden ja kauniin näkökulman Ruotsin ja Suomen kirjapainotaidon historiaan. Kirja on jo itsessään tyylikäs taideteos.

    Lue Svenska Dagbladetin esittely täältä. Täsmennyksenä esittelyyn, että kirjan ovat kustantaneet Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS) ja ruotsalainen Appell Förlaget.

Kansanvalistusta

 

  Vuonna 1820 perustettu Turun Wiikko-Sanomat oli useiden vuosien ajan ainoa suomenkielinen lehti ja vuodesta 1824 se ilmestyi Christian Ludvig Hjeltin kustantamana. Siinä käsiteltiin suomen kielen asemaa, kerrottiin historiasta sekä julkaistiin runoja ja ulkomaisen kaunokirjallisuuden suomennoksia. Ulkomaanuutisten julkaiseminen oli kuitenkin kiellettyä vuodesta 1823 lähtien. 

  Menekki oli aluksi suorastaan huimaava, mutta muutaman vuoden sitä kustannettuaan Hjelt harkitsi lehden lopettamista. Lehti-ilmoituksessaan joulukuussa 1826 Hjelt pohdiskelee asiaa, mutta päättää kuitenkin vielä jatkaa julkaisua kansan valistusta edistääkseen. 

-------

Anna Perälä: Tilanomistaja kirja-alalla. Christian Ludvig Hjelt kirjanpainajana, kustantajana ja kirjakauppiaana 1823-1849. 2019

Boklådan

   Vuoden 1809 sodassa venäläisen sotajoukon mukana Suomeen tuli taiteilijoita, joitten tehtävänä oli kuvin kertoa tsaarille ja venäläisille uudesta valtakunnan osasta. Ohessa yksi tällainen kuva Turusta vuodelta 1811. Ennen Turun paloa Suurtorin pohjoispäässä oli Aurajoen ylittävä silta, jonka keskelle rakennetussa kahdeksankulmaisessa kupolikattoisessa rakennuksessa sijaitsi yksi kaupungin kirjakaupoista. Turkulaiset tunsivat sen nimellä Boklådan på bron. Myöhemmin se siirtyi pois sillalta Suurtorin laidalle ja tunnettiin nimellä Boklådan vid torget.

Gavril Sergejev 1811, Moskovan sota-arkisto. 
Panu Savolainen: Matkaopas 1700-luvun Turkuun. 2021 

            

   Boklådan toimi lisäksi eräänlaisena Info-pisteenä, josta kaupunkiin saapuneet matkustavaiset saivat  tietoa tarjolla olevista majoitusmahdollisuuksista ja vuokrattavista huoneista. Sieltä sai myös ostaa lippuja kaupungissa järjestettäviin konsertteihin ja teatterinäytelmiin.

   Ennen kuin kirjanpainaja, maisteri Christian Ludvig Hjelt perusti oman kirjakauppansa, hänen painamiaan kirjoja myytiin mm. Boklådanissa. Myyntiin tulleita kirjojaan Hjelt ”mainosti” omassa lehdessään Åbo Underrättelser.

    

Åbo Underrättelser 7.5.1825

Christian Ludvig Hjeltin talo

Tässä etsaus Turusta vuonna 1841. Sillan takaa erottuvat selvästi Christian Ludvig Hjeltin asuinrakennus ja Tryckerihuset, Åhuset jää oikealle kuvan ulkopuolelle. 

   Kiitos museoille, jotka ovat digitoineet ja tuoneet saataville arkistoissaan olevia maalauksia.